JuhaSavela Teemana talous.

Miten Brexit näkyy Euroopan finanssisektorissa?

Britannian ja muun Euroopan rahoitussektori on hyötynyt monin tavoin EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentymisestä.  Luotonanto ja muu rahoituspalveluiden tarjonta EU:n sisällä on joustavaa, koska pankit saavat tarjota palveluja toiseen jäsenvaltioon suoraan rajan yli tai perustamalla toiseen valtioon sivukonttoreita.  Tasapuolisia kilpailuedellytyksiä on parannettu yhtenäistämällä finanssialan sääntelyä ja valvontaa eri maiden kesken.  Yhteismarkkinat ovat näin tarjonneet finanssialalle ison kasvualustan.

Britannian ero Euroopan Unionista muuttaa Britannian ja EU:n kansainvälisten pankkien toimintaedellytyksiä.  Rahoitusmarkkinoiden yhdentymiseen tulee Brexitin vuoksi takapakkia, mikä vaikuttaa välillisesti rahoituksen tarjontaan EU:n alueella.   Paljon riippuu siitä, minkälaisiksi EU:n ja Britannian taloudelliset suhteet Brexitin jälkeen muotoutuvat.   

Brexitin mahdollisesta peruuntumisesta käydään edelleen julkista poliittista keskustelua. Täyskäännös pysäyttäisi EU:n markkinoilla toimivien kansainvälisten brittipankkien valmistelut, joilla ne varautuvat Brexitin jälkeiseen aikaan.  Tässä kirjotuksessa tarkastellaan Euroopan finanssisektorin, eritysesti pankkitoiminnan näkymiä olettaen, että Britannian ero EU:sta toteutuu ilmoitetun aikataulun mukaisesti 31.3.2019, jonka jälkeen alkaa vuoden 2020 loppuun jatkuva siirtymäaika.   

Rahoitustoimialalla on suuri merkitys Britannian taloudessa

Rahoituspalveluilla on huomattavan suuri merkitys Britannian kansantuotteen aikaansaamisessa.  Eräiden laskelmien mukaan rahoituspalvelut edustavat yli 7 % maan kansantuotteesta.  Useiden arvioiden mukaan Brexit heikentää Britannian talouskasvua.  Pidemmän aikavälin vaikutuksia Britannian ja EU-maiden talouksiin on silti vielä vaikea ennakoida.  

Kansainväliset pankit ovat sijoittuneet Britanniaan ja valtaosa niiden EU:n alueelle tarjoamista rahoituspalveluista tulee Britanniaan sijoittuneiden yksiköiden toimesta.  Lontoo hallitsee rahamarkkinainstrumenttien kauppaa.   Brexitin takia Britanniassa on huolestuttu suurten pankkien aikeista siirtää yksiköitä Lontoosta EU:n sisälle, kun Britannia eroaa EU:sta.  Tämä veisi Lontoosta runsaasti rahoitusalan työpaikkoja ja tapahtuisi selkeää ”aivovientiä”.   Kato ei kuitenkin liene niin suuri kuin hurjimmissa arvioissa pian Brexit-äänestyksen jälkeen esitettiin.   Kiinnostavina uusina pankkien kotipaikkoina on mainittu mm. Frankfurt, Pariisi, Amsterdam ja Dublin.

Kansainvälisten pankkien kilpailuedellytysten säilyminen sisämarkkinoilla

EKP:n pankkivalvonta oli saanut helmikuun alkuun mennessä kahdeksan hakemusta, joissa haetaan toimilupaa perustaa EU:n jäsenvaltioon pankki, kun mahdollisuudet tarjota palveluita sivukonttorista Brexitin jälkeen päättyvät.  Hakemuksia on odotettavissa lisää, koska jo hakeneiden lisäksi on runsaasti pankkeja, jotka ovat etabloituneet EU:n markkinoille Britanniasta käsin.  Tätä yhden toimiluvan (EU passport) mahdollisuutta ovat hyödyntäneet tuhannet rahoitusalan yritykset Britanniassa ja EU:ssa.  

EU:n sisällä pankeilla on mahdollisuus perustaa sivukonttori toiseen jäsenvaltioon ilmoitusmenettelyllä.  Kun Britannia eroaa EU:sta, maan pankkien pitää hyvissä ajoin käynnistää raskaampi toimiluvan hakemusmenettely voidakseen jatkossa joustavasti tarjota rahoituspalveluita EU:n sisällä.   Britanniaan sivukonttoreita perustaneet EU-maiden pankit joutuvat vastaavasti hakemaan toimilupia Britannian viranomaisilta.   Hakemusmenettelyt eivät suinkaan ole pelkkiä teknisiä prosesseja.  Muutos vaikuttaa finanssiryhmien rakenteisiin, koska niiden pitää sopeuttaa toimintansa mm. EU:n sisäiseen riskienhallinnan ja kriisinratkaisun lainsäädäntöön.   Rakenteiden monimutkaistuminen lisää toiminnan kustannuksia.  EU-sivukonttorin valonnasta päävastuun kantaa kotivaltion (pääkonttorin) viranomainen, mutta pankkiryhmien rakenteiden muutosten myötä myös valvonnan järjestelyt ja vastuut muuttuvat.

Britannian finanssisääntelyllä on vahva pohja – mikä muuttuu Brexitissä?

Britannian rooli globaalin finanssisääntelyn valmisteussa on merkittävä ja maan vaikutus EU:n pankki-, arvopaperi- ja vakuutusalan sääntelyn laatimisessa on samoin ollut hyvin vahva.  Britannian viranomaisten panos poistuu Brexitin myötä sekä EU:n lainsäädännön valmistelusta ja päätöksenteosta että EU:n pankki-, arvopaperi-  ja vakuutusviranomaisten vastuulla olevan alemman tason sääntelyn valmistelusta.  Vaikka Brexit näin murentaa Britannian vaikutusvallan EU-sääntelyn valmistelussa, maa pystyy edelleen vaikuttamaan globaalin sääntelyn sisältöön.  Kansainvälisiä pankkeja koskevia sääntelylinjauksia, ohjeita ja suosituksia valmistellaan erityisesti Baselin pankkivalvontakomiteassa ja suurten teollisuusmaiden rahoitusvakausneuvostossa (Financial Stability Board), joissa Britannia on jäsenenä.  Näissä elimissä tehtävä sääntelytyö luo pohjaa ja muovaa EU-tason finanssissääntelyä. 

Pidemmällä aikavälillä nähdään, eriytyykö Britannian finanssisääntely sisällöltään merkittävästi EU-sääntelystä.   Suuri eriytyminen olisi taka-askel eurooppalaisten pankkien yhtäläisten kilpailuedellytysten kannalta.   Koska Britannia on ollut vahvasti mukana nykyisen EU-lainsäädännön ja alemman tason sääntelyn valmistelussa, voidaan olettaa, että nykyinen sääntely pitkälle vastaa myös Britannian tavoitteita.  Toisaalta ei voida tietää, miten suuren painoarvon Britannia jatkossa antaa Euroopan tasolla tapahtuvalle finanssisääntelyn harmonisoinnille. 

Brexit-neuvottelut ja eurooppalaisen pankkitoiminnan puitteet jatkossa

Eurooppa-neuvosto julkisti 29.4.2017 suuntaviivat Brexit-neuvotteluja varten.  Suuntaviivoissa todetaan pyrkimys kauppasopimuksen tekemiseen EU:n ja Britannian kesken, mutta niissä ei mainita erikseen finanssisektoria koskevia sopimuksia tai järjestelyjä.   Suuntaviivoissa todetaan kuitenkin, että ”vaikka unionin ja sen ulkopuolisen maan välinen suhde ei voi tarjota samoja etuja kuin unionin jäsenyys, vahvat ja rakentavat siteet ovat edelleen molempien osapuolten intressissä, ja niiden olisi katettava kaupan lisäksi muitakin aloja”.   Suuntaviivoissa todetaan myös EU:n rahoitusvakauden turvaamisen tärkeys ja EU:n sääntelyn sekä valvontajärjestelmän asettamien vaatimusten noudattaminen.  Joulukuussa 2017 Eurooppa-neuvosto täydensi suuntaviivoja mm. siirtymäajan osalta.

Brexit neuvottelujen ensimmäisen vaiheen tuloksena EU ja Britannia julkistivat 7.12.2017 sopimuksen, jossa sovittiin EU-kansalaisten asemasta, Britannian taloudellisista velvoitteista ja Pohjois-Irlannista.  Tämän jälkeen alkavat kauppaneuvottelut.  Finanssialan omien valmistelujen kannalta maaliskuun 2019 lopusta 2020 loppuun jatkuva siirtymäaika on myös oleellinen.   Siirtymäaikana Britannia noudattaa EU-lainsäädäntöä, mutta ei ole EU:n äänivaltainen jäsen.   Britannian finanssialan yritykset ovat kansainvälisessä toiminnassaan kiistatta hyötynyt Britannian EU-jäsenyydestä.  Britannian ja EU:n finanssialan yritysten kannalta on tärkeää, että yhteismarkkinoista koituneet hyödyt eivät Brexitin myötä romutu, vaan ne turvataan Britannian ja EU:n välisin sopimuksin.  

 

 

 

Aiheeseen liittyvää

 

Position paper "Transitional Arrangements in the Withdrawal   Agreement", 7.2.2018:

https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/transition.pdf

 

Brexit: neuvotteluohjeet siirtymäkaudesta hyväksytty neuvostossa (art. 50), 29.1.2018

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/01/29/brexit-council-article-50-adopts-negotiating-directives-on-the-transition-period/

 

Brexit-neuvotteluja koskeva EU:n neuvoston päätös, 29.1.2018:

http://www.consilium.europa.eu/media/32507/xt21004en18.pdf

 

Joint report from the negotiators of the European Union and the United Kingdom Government on progress during phase 1 of negotiations under Article 50 TEU on the United Kingdom's orderly withdrawal from the European Union.  8.12.2017

https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/joint_report.pdf

 

Eurooppa-neuvoston suuntaviivat Brexitiä varten 29.4.2017:

http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/04/29/euco-brexit-guidelines/

 

Alustuspuheenvuorot – EKP:n pankkivalvonnan vuotuinen lehdistötilaisuus, 7.2.2018

https://www.bankingsupervision.europa.eu/press/speeches/date/2018/html/ssm.sp180207.fi.html

 

 HM Treasury analysis: the long-term economic impact of EU membership and the alternatives, April 2016

https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/517415/treasury_analysis_economic_impact_of_eu_membership_web.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat